Valmista itsellesi kuusi pikkiriikkisen pientä nukkea. Voit vaikkapa piirtää kuvat pienistä hahmoista. Nukkumaan mennessäsi anna nukeille ongelmasi ratkaistavaksi ja laita ne tyynyn alle – kas, aamulla ongelmasi on ratkennut! Sinun tulee kuitenkin muistaa antaa kullekin nukelle kerrallaan vain pieni ongelma tai pieni palanen suuremmasta ongelmasta. Nuket kun ovat niin pieniä, etteivät voi ratkaista suurta ongelmaa yksinään, mutta yhteistyöllä isotkin asiat ratkeavat.
Harjoituksen teho perustuu siihen, että ennen nukkumaanmenoa puhut ongelmasi ääneen ja jaat sen pienempiin osa-ongelmiin. Näin alitajuntasi voi paremmin työskennellä ongelmasi ratkaisun eteen.
Alitajunta toimii tietoisen mielen alla, tavallaan käskyläisenäsi. Se ei voi ajatella itse, vaan heijastaa uskomuksiasi, muistojasi sekä tottelee antamiasi käskyjä. Alitajunnasta voit saada hyvän yhteistyökumppanin, joka auttaa sinua eteenpäin. Kokeile alitajuntasi kykyjä eri tavoin. Aloita pienistä harjoituksista. Pyydä alitajuntaasi selvittämään missä ovat kadonneet paperit tai mitä voisit ostaa tietylle henkilölle lahjaksi. Varaudu siihen ettei vastausta tule heti, siihen saattaa mennä päivä tai parikin. Auttaa jos lausut pyynnön ääneen. Jos mitään ei tapahdu, toista pyyntö. Voit sanoa että: ’Minulla ON tämä tieto. Sinun (alitajunnan) tehtävänäsi on löytää tähän vastaus.’ Kun onnistut pienissä harjoituksissa, kasvata vaikeusastetta.
Vaikeissa haasteissa kiinnitä huomiota kysymyksenasetteluun. Suunnitteluongelman rajaukseen ja kysymyksen muotoiluun kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, ei siis tyyliin ’suunnittele kattila’ vaan ’miten keitän perunoita’. Voit jakaa suuren ongelman myös osa-ongelmiin. Kun käytät alitajuntaa työskentelysi apuna on tärkeää että kuuntelet sen sinulle kertomia viestejä. Seuraa mielenkiintosi kehittymistä ja ympäristön viestejä. Kiinnitä huomiota juuri niihin asioihin, joita mielesi ympäristöstä valitsee. Ympäristössähän on koko ajan miljoonia ärsykkeitä, joista vain osa pääsee tietoiseen mieleesi. Miksi nämä ovat sinulle merkityksellisiä juuri nyt? Sanotaan että alitajuntaa voisi verrata itse maaliinsa ohjautuvaan ohjukseen. Sille on annettu päämäärä, ja vaikka maasto ja olosuhteet muuttuvat, se löytää kohteensa. Pidä kirjaa havainnoistasi, ja siitä miten olet huomannut mielesi toimivan.
Voit kokeilla ongelman antamista alitajunnallesi myös nukkumaan mennessä. Muotoile kysymys selkeästi ja ajattele sitä viimeisenä ennen nukahtamista. Luota siihen että aamulla ratkaisu on löytynyt. Pidä muistiinpanovälineet vuoteesi vieressä, sillä kaikki muistamasi asiat on hyvä kirjata ennen kuin nousee aamulla ylös. Kirjaa myös mielikuvat ja symbolit, ne voivat olla merkityksellisiä viestejä. Muista että sinä itse olet symbolien paras tulkki! Älä huolestu jos aamulla vastaus ei olekaan valmis, tämä – kuten muutkin asiat – vaatii harjoittelua. Mieti myös millaisiin ratkaisuihin haluat käyttää tätä uniaikaa, valitse siis itsellesi tärkeitä ja merkityksellisiä asioita. Hyvä nyrkkisääntö voisi olla tämä: jos jokin ongelma valvottaa sinua, sano alitajunnalle ’sinun tehtäväsi on ratkaista tämä, minä nukun’.
Intuitio perustuu siihen valtavaan tietomäärään joka itselläsi on. Kyse ei ole järjestä tai päättelystä vaan jostain tavallaan korkeammasta tai syvemmästä ymmärryksestä. Intuitio on loistava apu missä tahansa valintatilanteessa. Se auttaa tietämään oikean suunnan, vaikka ei vielä osaisi perustella, miksi näin on. Mitä enemmän tätä kykyäsi käytät, sen paremmin ja helpommin se toimii. Se on kuin pieni näkymätön lihas, jota voi jumpata. Kuten alitajunnan kanssa, aloita harjoittelu pienillä ei-niin-tärkeillä asioilla. Kun puhelin soi, mieti kuka soittaa. Jos onnistut tässä, mieti mitä asiaa soittajalla voisi olla. Luota että vastaus tulee. Jos alussa tuntuu vaikealta luottaa, teeskentele että luotat. Näin pääset alkuun.
Kaikki designratkaisut tulee voida perustella. Intuitiota voi kuitenkin käyttää suunnannäyttäjänä – eri ratkaisumahdollisuuksia kun voi olla miljoonia. Kun toimiva ratkaisu on löytynyt, perusteleminenkin on helpompaa. Ammatissa rutinoituneet ihmiset käyttävät usein intuitiota; eräät rikostutkijat tavallaan ’haistavat’ rikollisen ennen kuin kaikki todisteet ovat kasassa tai jotkut kaupan sisäänostajat ’tuntevat nahoissaan’ mikä tulee olemaan sesongin suosikki.
Jos käytät intuitiota suunnittelusi apuna, niin kiinnitä jälleen huomiota kysymyksenasetteluun. Kysymys tulisi muotoilla niin että vastauksena on selkeä ’kyllä’ tai ’ei’. Kysymyksen on myös oltava täsmällinen. Ei siis ’Valitsenko punaisen värin?’ vaan ’Valitsenko punaisen värin juuri tähän julisteeseen?’. Ääneen puhuminen helpottaa ratkaisua jälleen. Kun onnistut, kirjaa ylös havaintosi tuntemuksesta oikean vastauksen löytyessä. Toisella oikean vastuksen kohdalla tulee kylmiä väreitä, toisella taas mahaan perhosia, jollain sydän tykyttää ja joku taas näkee pieniä tuikkivia tähtiä. Nämä havainnot ovat apuna oikeiden vastausten löytymisessä. Pian sinusta tuntuu että miten ennen tulitkaan toimeen ilman tätä loistavaa apuria!
Aloittaessasi uuden suunnittelutehtävän ratkaisemista yritä mahdollisimman pitkään välttää kuvallisten luonnosten tekemistä. Mietiskele tehtävää sanojen avulla, rajaa tehtävää, etsi ongelmakohtia, uusia näkökulmia, reunaehtoja sekä kartoita taustoja. Kirjaa sanat ylös, ja käy niitä läpi. Vaikka mieleesi nousisikin kuvia, pura ne sanojen muotoon ja etsi oleellisin.
Suunnitteluprosessin voi aloittaa vain kerran. Vaikka palaisitkin prosessin aikana ’lähtöruutuun’ et voi kuitenkaan enää aloittaa ’puhtaalta pöydältä’ – kaikki aiemmat ideat vaikuttavat mielessä taustalla.
Sanojen käyttö ideoinnissa voi johdattaa ajattelusi uudenlaiseen suunnitteluprosessiin, varsinkin jos työskentelet yleensä visuaalisten luonnosten parissa. Voit pitää mielesi avoinna erilaisille visuaalisille ideoille mahdollisimman pitkään, etkä juutu niin helposti ensimmäisiin luonnoksiin. Jos vielä toistelet sanoja ääneen, annat aivoillesi informaatiota myös kuuloaistin kautta. Se voi auttaa sinua pääsemään eteenpäin.
Joskus voi olla hyvä kokeilla ongelmanratkaisua niinsanotusti ’ilman järkeä’. Jos haluat käyttää hyväksesi kehon muistia, hiljaista tietoa tai intuitiota, voit kokeilla seuraavaa:
Ota käsiisi jokin suunnilleen pääsi kokoinen esine, esimerkiksi ilmapallo. Ruuvaa mielessäsi oma pääsi irti. Kuvittele että irti ruuvattu pääsi on nyt tämä ilmapallo. Vie pallo huoneen nurkkaan, ja aloita työskentely ’ilman päätä’. Luota nyt tuntemuksiisi ja kuulostele niitä. Voit keskittyä vaikkapa pallean seudun olotilaan. Kun lopetat, muista ruuvata oma pääsi takaisin!
Yleensä uskomme pystyvämme muistamaan ja kuvaamaan arkisia tapahtumia melko tarkasti mielessämme. Tutut paikat, esineet tai toiminnat tuntuvat olevan käytettävissämme kuvina mielessämme. Tosiasiassa tämä saattaa olla illuusiota. Havaitaksesi asian (tai harjoitellaksesi sitä) yritä vaikkapa kuoria omena mielessäsi. Kuvittele kaikki hyvin tarkkaan: omenan laatu, sen muoto, pinnan rakenne, väri ja paino. Millainen veitsi tai muu kuorimaväline on? Onko sen kahva puuta tai terä sahalaitainen? Entä miten aiot kuoria omenan? Viilloin, spiraalina vai leikkaatko omenan ensin osiin? Kaikki yksityiskohdat ja toimenpiteet on kuviteltava joka kerta tarkasti. Tavoitteena on, että kuorimista kuvaava filmi tarkentuu päähäsi otos otokselta, sekunti sekunnilta, ilman katkoksia tai virheitä. Aukkopaikkoja, uusintoja tai liitoksia otosten välillä ei saa olla.
Et tule onnistumaan ellet ole harjoitellut runsaasti. Todennäköisesti kadotat punaisen langan, omena muuttuu matkan varrella tai kuvat törmäävät toisiinsa. Joka tapauksessa tämä on erinomainen keskittymisharjoitus. Kokemus voi saada sinut havaitsemaan miten vähän henkemme on uskollinen todellisuudelle, ja kuinka pienen osan se pystyy virheettömästi muistamaan ja toistamaan. [Droit, Roger-Pol, 2002]
Harjoittelun myötä tehtävä helpottuu. Sitten voitkin kasvattaa vaikeusastetta. Tuoksujen, äänien ja kosketuksen mieleenpalauttaminen on jo huomattavasti haastavampaa. Voit myös kuvitella mielessäsi miten jonkin esineen piirtäminen tai suunnitteluun liittyvän työvaiheen tekeminen tapahtuu.
Kun käytetään kehon oikeaa puolta aktivoituu vasen aivopuolisko ja päinvastoin. Kummallakin silmällä on oma näkökenttänsä, josta suurin osa menee päällekkäin. Tällä päällekkäin menevällä alueella työskentely vaatii sekä silmien ja niitä liikuttavien lihasten yhteistyötä. Silmien ja lihasten yhteistyön tulisi onnistua niin että silmäpari toimii kuin yksi silmä. Tietynlaiset liikeet auttavat samanaikaisesti näkemään molemmilla silmillä, kuulemaan molemmilla korvilla ja auttavat kehon molempia puolia toimimaan saumattomasti yhdessä.
Eräs toimiva harjoitus on ääretön-merkin piirtäminen. Dennison & Dennison on nimennyt sen laiskaksi kahdeksikoksi. Aloita liike edessäsi silmien korkeudelta. Tee niin laajaa ja korkeaa kuviota kuin pystyt. Aloita piirtäminen ensin vasemmalla kädellä vastapäivään, jolloin oikea aivopuolisko aktivoituu. Kun olet päässyt keskikohtaan jatka kuviota oikealla kädellä myötäpäivään, ja sitten takaisin keskipisteeseen. Silmät seuraavat koko ajan piirtävää kättä, pää ja niska pysyvät rentoina. Toista kolme kertaa tai niin kauan kun tuntuu hyvältä.
Merkin piirtäminen aktivoi molemmat silmät ja yhdistää näkökentät, mikä yhdistää kehon keskilinjan ja laajentaa näkökentää. Harjoitus parantaa syvyysnäköä ja keskittymiskykyä. Se parantaa valmiuksia myös lukemisessa, kun silmät liikkuvat helpommin vasemmalta oikealle, ja kirjoitetun kielen ja symbolisten merkkien tulkitsemisessa. [Dennison, Paul E., Dennison, Gail E., 2001]
Jones, John C. (1992). Design
Methods. [2nd ed.] The Design Council. London.
- Kirja esittelee yli 30 erilaista ideointimenetelmää, mutta niiden
todellinen käyttökelpoisuus on henkilökohtaista. Hyödyllisin osuus
kirjasta on alkusivut, jossa Jones puhuu suunnittelusta yleisesti.
Lawson, B. (1980/1991): How
designers think: The design process demystified [2nd ed.]. The
University Press. Cambridge.
- Muotoiluprosessin osa-alueita valoittava teos. Lawson pohjaa tietonsa
ennenkaikkea arkkitehtiopiskelijoihin, mutta on hyvin sovellettavissa
kaikkeen suunnitteluun. Suositeltava perusteos.
Lawson, B. R. (1994). Design in Mind. Butterworth Architecture. Oxford.
Droit, Roger-Pol (2002). Kuori
omena päässäsi – 101 arjen filosofista harjoitusta. Tammi,
Helsinki.
-Kirja leikkisistä ahaa-elämyksistä. Nyrjäytä luutuneita käsityksiäsi
ja laajenna ajatteluasi uusille urille.
Dennison, Paul E., Dennison, Gail E. (2001). Aivojumppa-opas. Suomen
kinesiologiayhdistys, Helsinki.
- Aivojen vireystilaa parantavia harjoituksia.