Pirita Seitamaa-Hakkarainen
Yksinkertainen ja helppo tapa lähestyä suunnittelukohdetta on listata ja esittää siihen liittyviä kysymyksiä. Menetelmässä pääongelma hajotetaan pienempiin osiin, joista jokaiseen laaditaan uusia, suunnittelukontekstiin tai suunnitteluympäristöön liittyviä lähtökohtakysymyksiä. Kysymykset voivat olla aluksi yleisluontoisia ja liittyä tulevan tuotteen käyttäjän ja käyttötilanteen tunnistamiseen. Suunnitteluongelman hahmottuessa kysymykset tarkentuvat ja kohdistuvat esimerkiksi suunnittelun rajoitteisiin tai suunnittelua sääteleviin tekijöihin. On tärkeää, että ”kysymyslistaa” käytetään suunnitteluprosessin edetessä aktiivisesti. Kysymyslistan rakenteellisena muotona voi toimia KäYTTäJä–TOIMINTA–(KäYTTÖ)KONTEKSTI-käsitekolmikko.
Tällainen kysymyslista (engl. ”checklist”) toimii suunnitteluprosessin alussa, mutta sitä voidaan hyvin täydentää ja käyttää koko suunnitteluprosessin ajan tuottamalla uusia kysymyksiä ja etsimällä ”vastauksia” tai uutta tietoa jo esitettyihin kysymyksiin. Sunnittelun myöhemmässä vaiheessa kysmyslistan avulla voidaan varmistaa etenkin alussa tehtyjä oletuksia.
Kysymyslistan avulla hankitaan ja hahmotetaan erilaista tietoa:
Tämänkaltainen kysymyslista ei kuitenkaan anna aina riittävää tietoa siitä, minkälaisia kokemuksia käyttäjillä on tuotteesta tai vastaavista markkinoilla olevista tuotteista.
Kysymyslista on vaivaton myös muiden menetelmien rinnalla esimerkiksi havainnoitaessa käyttötilanteita, ja se voidaan tehdä myös käsitekartan muotoon tai sen pohjalta. (LINKKI: käsitekartta).