Yleiset tavoitteet ja sovellusalue:
Tutkimukseni on taideteollisen alan suunnittelutieteellistä tutkimusta, jossa päämääränä on luoda käsitteellisiä, luovia ja käytännöllisiä metodeja multimedian sisältötuotannolle. Käytännöllinen tutkimukseni päämäärä on luoda multimediasisältö, jossa filosofinen esseistiikka saa multimediamuodon.
Tutkimukseni sisältää perustutkimusta, soveltavaa tutkimusta ja kehittämistyötä. Perustutkimuksellinen lähtökohta on selvittää millä ehdoin käsitteellistä filosofista diskurssia on mahdollista kääntää audiovisuaaliselle kielelle. Tähän kysymykseen vastatakseen tutkimukseni lähtee liikkeelle sekä filosofisen diskurssin analyysistä että audiovisuaalisen kielen analyysistä. Tutkin filosofisen diskurssin esimerkkimateriaalista sen sisältämiä "kuvallisia elementtejä". Nämä elementit voivat olla esimerkiksi metaforia ja konkreettisia kerronnallisia elementtejä.
Audiovisuaalisen kielen olemusta ja esimerkkejä tutkin etsien ja luokitellen tapoja, joilla audiovisuaalinen kieli ilmaisee käsitteellisiä sisältöjä. Kolmas perustutkimuksellinen kysymys on: miten filosofisen diskurssin epistemologinen ja retorinen luonne muuttuu kun sitä esitetään käyttäen kuvallisia elementtejä?
Multimediasovelluksien työkaluina käytän interaktiivista animointia (kuten Flash-ohjelmistoa), tosiaikaista tietokongrafiikka ohjelmointia (kuten Max-Jitter), Power Point-esitystä ja netin HTML-pohjaisia kehitys-ympäristöjä (kuten
Dreamweaver). Analysoin ja vertailen näiden eri välineiden ilmaisurakenteita ja soveltuvuutta filosofisen diskurssin audiovisualisoinnin toteuttamiseen. Flash ja HTML-pohjaiset välineet soveltuvat ensisijaisesti internetissä julkaistavaan
materiaaliin. Power Pointia on sovellettu liitutaulua ja piirtoheitintä korvaavana/täydentävänä luentotilanteen pedagogisena teknologiana. Tosiaikainen tietokonegrafiikka video- ja 3D-pohjainen Max-Jitter-ohjelmointi ympäristö soveltuu myös live-esityksiin (kuten luento) mutta se on sopii myös kokeilevampaan ja taiteelliseen esittämiseen esimerkiksi teatteri-, musiikki- tai performanssiesityksessä.
Pyrin selvittämään millä tavalla spesifi multimediatuotannon väline sen sisältämien rakenteellisten muotojen kautta muokkaa ilmaisun sisältöä.
Tutkimuksen yhteiskunnallinen, sivistyksellinen ja kulttuurillinen merkitys:
Tämän päivän mediamaisemassa kuvilla on yhä merkittävämpi rooli informaation, tiedon ja mielikuvien välittäjinä. Humanististen tieteiden rooli ihmisen itseymmärryksen lisääjänä tässä mediaympäristössä on suhteellisen marginaalista tavallisen kansalaisen näkökulmasta. Se tutkimus ja tietämys, jonka yliopisto tarjoaa sivistyksellisenä palveluna yhteiskunnalle jää usein varsin pienen ryhmän tietoon, joka koostuu kyseisen tieteen alan spesialisteista. Mediassa humanistinen tutkimus näkyy enimmäkseen vain silloin kun asiantuntijaa konsultoidaan tai kun tutkija osallistuu esimerkiksi television keskusteluohjelmaan.
Tieteen popularisoinnilla on painotuotteissa jo oma vakiintunut traditionsa mutta audiovisuaalisten multimediasovellusten hyväksikäyttö humanistisen tieteen popularisoinnissa on vasta alussa. Tutkimuksessani pyrin selvittämään erityisesti niitä metodologisia peruskysymyksiä, joita humanistisen tieteen kääntäminen tämän hetken "kansankielelle" eli audiovisuaaliselle kielelle merkitsee. Tutkimuksen esimerkki ("Case") humanistisesta tieteestä on filosofinen diskurssi. Pyrin tutkimaan sitä miten filosofian käsitteellinen kieli on "käännettävissä" audiovisuaaliseksi kieleksi ja mitä tämä vuorovaikutus foneettisen ja audiovisuaalisen kielen välillä merkitsee filosofisen diskurssin epistemologiassa ja retoriikassa.
Tutkimukseni tuloksia voidaan soveltaa niin luentotilanteiden audiovisuaalisen materiaalin tuottamiseen, verkko-opetuksen kehittämiseenkin kuin myös yleisemmin digitaalisen median ja audiovisuaalisen viestinnän konseptisuunnitteluun. Pyrkimyksenäni on tuottaa ja testata luovia käytäntöjä, joita voi soveltaa myös tieteen popularisointiin, joka mahdollistaisi mediamarkkinoilla kilpailukykyiset mutta ajatuksellisesta sisällöstä ja laadusta
tinkimättömät humanistisia tieteitä soveltavat sisällöt. Näiden menetelmien jatko-sovellusalueena ja mediakontekstia voi toimia video, elokuva, tv, multimedia tai internet.
Teoreettinen tausta
Analyysini filosofian "kuvallisuudesta" lähtee liikkeelle filosofisen diskurssin sisältämien (kuvallisten) metaforien, narratiivisten ja muiden kuvallisia mielikuvia sisältävien elementtien analyysistä sekä sen arvioimisesta missä määrin nämä kuvalliset elementit ovat olennainen osa diskurssin käsitteellistä sisältöä. Teoreettisena viitekehyksenä toimii retoriikan tutkimuksen teoriat (Perelman), dekonstruktio sekä metaforan teoria (Lakoff). Kartoitan myös keskeiset teoreettiset kannanotot, joita filosofit ovat metaforan luonteesta tehneet (mm. Aristoteles, Hegel, Nietzsche, Derrida).
Ranskalaisen filosofin Jacques Derridan dekonstruktiivinen analyysi on myös keskeinen siinä mielessä, että se tematisoi olennaisella tavalla metaforan, retoriikan, epistemologian ja metafysiikan välisiä suhteita.
Tarkoitus on selvittää onko olemassa epistemologisia perusteita olettaa, että audiovisuaalinen ilmaisumuoto olisi jollakin välttämättömällä tavalla tiedollisesti, sivistyksellisesti alempiarvoisempi kuin foneettinen kieli, joka tällä hetkellä on humanistisen tieteen tekemisen ensisijainen ilmaisuväline.
Keskeisenä viitepisteenä on myös W.J.T Mitchellin (Picture Theory) ajatus "kuvallisesta käänteestä" (pictorial turn), jolla hän nimeää filosofiassa viimeksi tapahtuneen "käänteen" seuraten Richard Rortyn tapaa luonnehtia filosofian historiaa sarjaksi "käänteitä".
Analyysi visuaalisen viestinnän käsitteellisistä sisällöistä lähtee liikkeelle kuvallisten esimerkkien analyysistä. Käytän esimerkkeinä mainoskuvia, elokuvaa ja taidehistorian esimerkkejä. Teoreettisena viitekehyksinä toimivat semiotiikka (Peirce, Barthes), kuva-analyysi ja mediatutkimus. Tutkin erilaisia kuvallisen viestinnän retorisia ja narratiivisia (Bordwell) keinoja sekä kuvallisten symbolien merkitystä.
Pyrkimyksenä on löytää humanistisen tieteen teorioiden (tässä tapauksessa filosofisen diskurssin) visualisointiin heuristisia audiovisuaalisen dramatisoinnin keinoja ja soveltaa niitä multimedian sisältötuotannossa.
Tutkimuksen peruskysymys:
Mitä tarkoittaa abstrakteja käsitteitä sisältävän "teorian visualisointi"? Kysymys liittyy "kuvalliseen kieleen" ja kuvalliseen retoriikkaan, elokuvan kieleen ja (filosofisten) teorioiden kuvallisiin metaforiin. Tutkimukseni työhypoteesi on, että "teorian visualisointi" on luovaa teoreettisen diskurssin dramatisoimista käyttäen hyväksi tekstin kuvallisia metaforia, kuvallisia ja narratiivisia assosiaatiota sekä teoreettisille ideoille luotuja allegorisia kertomuksia.
Tutkimuksen eri osien erittely:
1) filosofisen tekstin kuvallisten metaforien analyysi ja essee tämän analyysin pohjalta
2) kuvallisen version käsikirjoitus esseestä
3) kuvallisen materiaalin tuottaminen
4) eri välineiden soveltuvuuden tutkimus
5) interaktiivisen multimedia sisällön toteuttaminen
6) geneeristen luovien menetelmien artikulointi edeltäneen prosessin pohjalta (kohtien 1-5 pohjalta) & prosessin dokumentaatio
Tutkimuksen eri osien tarkempi kuvaus:
1) filosofisen tekstin kuvallisten metaforien analyysi ja essee tämän analyysin pohjalta
-esimerkkitekstinä tarkoitus on käyttää filosofisia tekstejä, jotka käsittelevät vapautta, demokratiaa ja retoriikkaa. (Aristoteles, Locke, Rousseau, Hobbes jne.)
2) Esseen "kuvallisen" version käsikirjoitus
-soveltamalla edellä tehdyn analyysin tuloksia laadin kuva-käsikirjoituksen filosofisen esseen multimediaversiolle
3) kuvallisen materiaalin tuottaminen
-tarvittavan kuvamateriaalin luominen piirtämällä, valokuvaamalla, videoimalla, ohjelmoimalla, Flash animoinnilla, MAX-jitter videomanipulaatio- ja 3D OpenGl objekteilla
4) erilaisten digitaalisten kehitys- ja sisältötuotanto
välineiden soveltuvuuden perustutkimus (tällä hetkellä tarkoitus
on tehdä pienimuotoisia demoja Flash, MAX-Jitter, Power Point,
Html-kehitys ympäristöissä ja analysoida niiden rakenteellisia
muotoon ja sisältöön vaikuttavia tekijöitä
5) interaktiivisen multimediasisällön tuotanto ja toteutus MAX-Jitter, html-, Power Point ja Flash ohjelmistoa käyttäen
6) geneeristen luovien menetelmien esitys edeltäneen prosessin pohjalta (kohtien 1-5 pohjalta) Tarkoituksena on "tislata" edellisten vaiheiden työprosessista menetelmiä ja periaatteita, joita voi soveltaa pedagogiseen käytäntöön interaktiivisen mediateknologian sisältötuotaantoon liittyvässä opetuksessa
Tutkimuksen tausta:
Olen käyttänyt Max-ohjelmointiympäristöä vuodesta 1996 ja opettanut sitä mm. TAIK Medialabissa vuodesta 1998. Vuosina 1998-2004 olen pitänyt kursseja myös Kuvataide-akatemiassa, Teatterikorkeakoulussa, Helsingin ja Turun Ammattikorkeakouluissa sisältötuotannosta, mediataiteesta, mediateoriasta, kuvallisesta viestinnästä. 1996 lähtien olen toteuttanut interaktiivisia mediainstallaatioita ja performansseja Helsingissä, Firenzessä, Kööpenhaminassa ja Budapestissa.
(ks. http://mlab.uiah.fi/~jukkay/interface/index.html)
Valmistuin filosofian maisteriksi 1999 teoreettisesta filosofiasta pro gradu työllä "Kohti performanssin grammatologiaa - ajattelun ergonomia ja kirjoittamisen uudet teknologiat"
(ks. HYPERLINK "http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hum/filos/pg/ylitalo/" http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hum/filos/pg/ylitalo/) (Pro gradu työni käsitteli Ulmerin soveltavan grammatologian edelleen soveltamista interaktiiviseen mediateknologiaan. Soveltava grammatologia on G. Ulmerin nimitys pedagogiselle menetelmälle, jossa pyritään käyttämään audiovisuaalisia medioita humanistisen tieteen opiskelussa.)
Loppuvuodesta 1999 olen myös ollut jatko-opiskelija Taideteollisessa korkeakoulussa medialaboratorion osastolla. Tämän suunnitelman keskeiset teemat ja päämäärät (sisältötuotannon luovien menetelmien tutkiminen) lähtevät myös vahvasti opetustyöni käytännön tarpeista. 2002 pidin esitelman liittyen Gregory Ulmerin Mystory-genren ideaan, jossa keskeistä on myös käsitteellisen teorian ja kuvallisen ilmaisun välinen yhteys. Siitä edelleen työstetty essee http://mlab.uiah.fi/~jukkay/texts/mystory.htm).
(Interaktiiviseen mediaan liittyen pidän esitelmän "Human-Sign Interaction
- Anatomy of Interactive Audiovisual Machine and its Expressive Possibilities" Cross-overs in Audiovisual Arts and Interactive Media Symposiumissa 7-9.6, 2004 Taideteollisessa korkeakoulussa.)
Kirjallisuuslista
Filosofia, retoriikka, metaforat, dekonstruktio:
Aristoteles 1997: Retoriikka, Runousoppi. Suom. P Hohti ja P. Myllykoski. Gaudeamus, Tampere.
Derrida, Jacques, (1967): De la grammatologie. Paris, Minuit.
Derrida, Jacques, 1982: Margins of Philosophy . Trans. Alan Bass. Chigago, Univercity of Chigago Press.
Marges de la philosophie. Paris, Minuit 1972, 1975.
Derrida, Jacques (2002): Platonin apteekki ja muita kirjoituksia.
Hintikka, Jaakko (ed) (1994), Aspects of metaphor, Kluwer Academic,Dordrecht.
Kakkuri-Knuuttila, Marja-Liisa, (2002): Argumentti ja Kritiikki - lukemisen, keskustelun ja vaikuttamisen taidot. Tampere, Gaudeamus.
Lakoff, George, Johnson, Mark: Philosophy in the Flesh : The
Embodied Mind and Its Challenge to Western Thought
Ortony , Andrew (ed) (1993), Metaphor and thought, Cambridge University Press, Cambridge.
Perelman, Chaïm (1996): Retoriikan valtakunta. Suom. Leevi Lehto. Vastapaino, Tampere.
Lakoff, George and Johnson, Mark (1980), Metaphors we live by, University of Chicago Press, Chicago.
Taylor, Mark C. (1997): Hiding. Chigago UP, Hong Kong.
Taylor, Mark C. (1987): Altarity. Chicago UP, Chigago - London.
Taylor, Mark C. Ed. (1986): Deconstruction in context: Literature and Philosophy. University of Chigago press, Chigago and London,
Stellardi, Giuseppe: Heidegger and Derrida on Philosophy and Metaphor: Imperfect Thought
Ulmer, Gregory (1985): Applied Grammatology, Post(e)-Pedagogy from Jacques Derrida to Joseph Beuys. The John Hopkins University Press, Baltimore and London.
Ulmer, Gregory (1989) Teletheory - Grammatology in the Age of Video. : Routledge, New York & London.
Ulmer, Gregory (1994) Heuretics - Grammatology in the Age of Video.+ Johns Hopkins Univeristy Press.
Audiovisuaalinen media
Barthes, Roland (1969): Elements of Semiology. Tr. A. Lavers & C. Smith. Jonathan Cape, Lontoo.
Barhes, Roland(1985): Valoisa huone. Suom. Lintunen M., Sironen E. Lehto L. Jyväskylä: Gummerus.
Barthes R. 1994 Mytologioita. Suom. Panu Minkkinen. Tampere: Gaudeamus.
Berger, John 1991: Näkemisen tavat. Suom. Mirja Rutanen. Helsinki: Love krijat.
Bolter, J.D. & Grusin R. (2001) Remediation, Understandin New Media.Cambridge & London: MIT Press.
Bordwell, David and Thompson, Kristin: Film Art: An Introduction. New York: The McGraw-Hill Companies.
Bordwell, David, 1985: Narration in the Fiction Film. University of Wisconsin Press.
Brunette, Peter & Wills, David 1989: Screen/play, Derrida and Film Theory. Priceton Univercity Press, New Jersey.
Chatman, Seymour 1990: Coming to Terms, The Rhetoric of Narrative in Fiction and Film. Cornell Univercity Press, Ithaca and London.
Danesi M. & Santeramo D. 1999 The Sign in Theory and Practice, An introductory Reader in Semiotics.Toronto: Canadian Scholars Press Inc.
Fiske, John (1992): Merkkien kieli, johdatus viestinnän tutkimukseen.Tampere: Vastapaino.
Heikkerö, Markus: 2001. Taiteilijan Kuvakirja. Keuruu, Otava.
Hietala, Veijo 1993: Kuvien todellisuus.Helsinki:Kirjastopalvelu Oy.
Iconoculture Inc (1998): the future ain’t what it used to be, the 40 culutral trends transforming your job, your life, your world. New York: Riverhead Books.
Inkinen S. & Yläkotola (1999) Mediatieteen kysymyksiä 1-3. Hämeenlinna: Karisto.
Järvinen Aki, Ilkka Mäyrä: Johdatus digitaaliseen kulttuuriin
Kellner, Douglas (1998) Mediakulttuuri.tampere: Vastapaino.
Kotilainen, Sirkku & Hankala, Mari & Ullamaija Kiviharju (toim.) Mediakasvatus. Helsinki: Edita.
Lacey, Nick 1998 Image and Representation, Key Concepts in Media Studies.London: Macmillian Press LTD.
Panofsky, Erwin (1955): Meaning in the Visual Arts. Papers in and on Art History. Doubleday & Co, New York.
Paz, Octavio:1991 Suuri Lasi. Suom. Anita Mikkonen. Hämeenlinna: Karisto.
Peirce, Charles Sanders: Collected Papers.
Seppänen, Janne 2001: Katseen voima, kohti visuaalista lukutaitoa. Tampere: Vastapaino.
Wollen, Peter 1977 Merkityksen ongelma elokuvassa. Suom. Tarmo Malmberg. Helsinki: Gaudeamus.
Mitchell, W J T: Picture Theory
Stephens, Mitchell: The Rise of the Image the Fall of the Word
Roland Barthes:The Empire of Signs
Hoffman , Donald D. Visual Intelligence: How We Create What We See
Karvonen, Erkki (1999): Elämää mielikuvayhteiskunnassa, Imago ja maine menestystekijöinä myöhäismodernissa maailmassa.Tampere, Gaudeamus.
Tarkka, Hintikka, Mäkelä (1996): Johdatus uuteen mediaan. Edita, Helsinki.
Yläkotola, Mauri (1998): Jean-Luc Godard Mediafilosofina: Rekonstruktio simulaatiokulttuurin lähtökohdista. Lapin Yliopisto, Mediatieteen julkaisuja B 1, Helsinki.
Interaktiivinen media
Hünnekens Annette (1997): Der Bewegte Betrachter, Theorien der
interaktiven Medienkunst. Wienand Verlag, Köln.
Laurel, Brenda: Computers as Theatre
Krueger, Myron W. (1991): Artificial Reality II. Massachusetts -
Paris, Addison-Wesley Publishing Company.
McLuhan, Marshall (1968): Ihmisen uudet ulottuvuudet. Suom. A. Tiusanen.
Rokeby, David (1995): "Transforming Mirrors: Subjectivity and
Control in Interactive Media. Teoksessa Critical Issues in Interactive Media. ed. Simon Penny. New York, SUNY press.
(internetistä: http://www.interlog.com/~drokeby/mirrors.html)
Rokeby, David (1996): Constructing Experience: Interface as Content" Kirjassa "Digital Illusions". Addison-Wesley. Penny, Simon (toim.): Critical Issues in Interactive Media.
Schwarz, Hans Peter: Media Art History. ZKM | Center for Art and Media Karlsruhe.
Sisältötuotannonto, luovuus
Kulttuuriteollisuuden kehittäminen Suomessa (Kulttuuriteollisuusryhmän loppuraportti 1999)
Robert J. Sternberg (toim.): Handbook of Creativity
Uusikylä, Kari: Luovuus
Jounela Tetta: Sisältötuotanto - sisältö- ja kulttuuriteollisuus
Cameron, Julia: Kultasuoni: matka luovuuden sydämeen
Kauhanen-Simanainen, Anne: Sisältöä verkkoon
Koivunen & Kotro (toim.): Kulttuuriteollisuus
Mikkonen, Mäyrä & Siivonen (toim.): kirjoituksia kulttuurista ja fiktiosta koneen aikakaudella
|