Kävimme viikolla 5, 1999, TaiKin Teollisen muotoilun osastulla ja TKK:n Käytettävyyslaboratoriossa keskustelemassa käytettävyystutkimuksesta. Haastattelut otettiin videolle (vain labran sisäiseen käyttöön), tällä sivulla tarjoamme täydentävää tietoa.

Teollisen muotoilun osasto/ Simo Säde

Teollisenmuotoilun osaston käytettävyysryhmään kuuluu tällä hetkellä kolme henkilöä. Keskustelimme lyhyesti Simo Säteen kanssa. Käytettävyyttä koskeviin asioihin perehtynyt tutkijajoukko aloitti vuonna 1995. Smart Products nimen alla toimiva ryhmä osallistuu yksittäisinä tutkijoina isompiin projekteihin, joiden rahoitus on peräisin sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta. Näissä projekteissa on usein mukana niin korkeakoulujen kuin yliopiston tutkijoita sekä yritysmaailman edustajia. Tietoa vaihdetaan tapaamisissa ja seminaareissa.

Esimerkkinä käytettävyystutkimuksesta on tutkija Turkka Keinosen väitöskirja, jossa hän keskittyi sykemittarien käytettävyyteen. Tarkastelu kattoi sekä fyysisen käytettävyyden (esimerkiksi nappien sijainti) kuin käsitteellisen käytettävyyden (miten käyttäjä mieltää toimintojen välisen yhteyden).

Yksittäisen opiskelijan kannalta TMO:n käytettävyysyksikkö tarjoaa mahdollisuuden ottaa yhteyttä ja keskustella esimerkiksi lopputyötä koskevista käytettävyysasioista. Mitään varsinaista laboratoriota, jossa voitaisiin testata yksittäisten projektien toimivuutta heillä ei ole käytössä. Opiskelijan kannalta yksiköstä saattaa irrota mielekästä informaatiota jonkin spesifisen ongelman kohdatessa. Osalla projekteista on myös kotisivut, joista voi hankkia lisää tietoa, myöskin yksikön oma esittely sivu on valmistumassa. (TV)

Osoitteita:

http://www.vtt.fi/manu/safety/projects/katti/index.html

http://ele.vtt.fi/projects/virpi/index.html

http://www.cs.hut.fi/~ sri/smart/infosociety.html

Sinkkosen ja Parkkisen mukaan yritykset heräävät käytettävyystestaukseen edelleen liian myöhään. Jos testit tehdään vasta muutama viikko ennen tuotteen suunniteltua julkaisupäivää, ei suuria käytettävyysongelmia välttämättä ehdi enää korjata.

Tyypillisiä testattavia ovat sovellusten graafiset käyttöliittymät. Löytääkö käyttäjä etsimänsä palvelun nopeasti vai ei lainkaan? Testihenkilöitä on yleensä vain kymmenkunta, ja he edustavat sovelluksen tulevia käyttäjiä. Saman testihenkilön käyttöä uuden sovelluksen testauksessa vältetään nopean rutinoitumisen takia. Testaus kestää yleensä vain noin tunnin.

Laboratorio on toiminut kaupallisella pohjalla viitisen vuotta, ja sillä on kymmeniä asiakkaita. Opetuskäytössä laboratorio on noin yhdeksän viikkoa vuodessa. Jos opiskelija haluaa testata harjoitustyönä laatimansa sovelluksen käytettävyyttä, se onnistuu toki, mutta silloin suositellaan TKK:n kurssin Käytettävyystestaus suorittamista ensin. (TS)

Luotu 7 Feb 1999