Contextual Design

Tomi Salminen

Contextual Design on Hugh Beyerin ja Karen Holzblattin kehittämä menetelmä, jonka avulla tuotesuunnittelijat voivat paremmin ottaa tuotteidensa käyttäjien tarpeet mukaan suunnitteluprosessiin.

Menetelmä on määritelty aiheesta kirjoitetussa teoksessa Contextual Design - Defining Customer-centered Systems.

Menetelmän ideana on seurata ja dokumentoida tarkasti käyttäjien arkirutiineja ja laatia havaintojen pohjalta malleja ja työkaluja suunnittelun lähtökohdaksi.

Contextual Design voidaan jakaa seuraaviin osiin:

  • Contextual Inquiry: Jotta käyttäjän tarpeita, haluja ja lähestymistapoja voitaisiin ymmärtää, CD perustuu käyttäjien henkilökohtaisiin haastatteluihin näiden työpaikoilla arkirutiinien lomassa. Data käsitellään suunnittelutyöryhmän kokouksissa.
  • Work modeling: Käyttäjän työtavoista luodaan konkreettisia ja yksityiskohtaisia malleja.
  • Consolidation: Eri käyttäjiltä kerätty data yhdistetään ja koko populaation perusteella luodaan työn rakenteesta ja rutiineista malleja ja diagrammeja.
  • Work redesign: Yhdistetyn datan perusteella suunnitteluryhmä keskustelee työtapojen parannuksista ja siitä, mitä teknologioita niihin voitaisiin käyttää. Fokus on työn rakenteessa, ei niinkään teknisissä ratkaisuissa. Luodaan visio, jota kuvaavat erilaiset storyboardit.
  • User Environmental Design: Uuden järjestelmän pohjaksi luodaan malli, jossa näkyy työn luonnollinen kulku. Järjestelmän osat dokumentoidaan käyttäjän näkökulmasta niin, että implementointivaiheessa järjestelmä säilyy yhtenäisenä teknologiasta johtuvista paineista huolimatta.
  • Mock-up and test with customers: Käyttöjärjestelmästä tehdään paperiprototyyppejä, joita iteroidaan paremmaksi yhdessä käyttäjien kanssa.
  • Putting into practice:Uusi järjestelmä räätälöidään työympäristöön sopivaksi siten, että eri osien kriittisyys huomioidaan, ja järjestelmän avainpiirteet eivät häviä.
Luotu 7 Feb 1999