Interaktion grammatologia tutkii interaktiivisen median luovia mahdollisuuksia. Tutkimus keskittyy sekä käyttöliittymämuotoilun ergonomisiin kysymyksiin että interaktiivisen median esteettisiin mahdollisuuksiin.
Tutkimukseni käsitteellinen perustyökalu on jakaa tietokoneen interaktiivinen kokonaisuus kolmeen osaan:
1. aistimustaso (mitä tietokone aistii ihmisen toiminnasta?)
2. prosessointitaso (tämän aistitun tiedon käsittely algoritmisesti),
3. vastakaikutaso (se mitä näyttöpäätteeltä tai muusta tulostinlaitteesta näkyy, kuuluu jne.)
Interaktiivisen teknologian kokonaisuus koostuu kolmijaon mukaisesti myös muotoilun eri osa-alueesta:
1. aistimustason teknis-ergonominen toteutus (hiiri, näppäimistö tms. sensori)
2. aistitun prosessoinnin algoritminen toteutus (ohjelmistot)
3. vastakaikutason "sisältö" (audiovisuaalinen teksti näyttöpäätteellä ja kaiuttimissa)
Tämä kolmen osa-alueen kokonaisuus muokkaa sitä miten interaktioon osallistuva osallistuu, toimii eli performoi. Ne määräävät sen mitä toiminnan mahdollisuuksia osallistujalle annetaan ja mikä on tämän toiminnan merkitys interaktion kokemuksessa. Tämä pätee niin tietokonepeleissä kuin esimerkiksi tietokonepohjaisessa kuvankäsittelyssä, joskin hieman eri tasolla. Tietokonepelissä kyse on osallistujan toiminnan sitomisesta osaksi pelin narraatiota. Kuvankäsittelyssä kyse on ergonomian vaikutuksesta itse työskentelyprosessin luoviin mahdollisuuksiin.
Interaktion grammatologiassa tutkin sitä miten interaktioon osallistuja osallistuu, toimii tai "performoi" (how does interactor act?) ja miten näitä mahdollisuuksia voi muokata muokkaamalla tietokoneen käyttöliittymää. Näkökulma on siis interaktioon osallistuvan toiminnassa ja sen mahdollisuuksissa. Varsinkin interaktiivisen elokuvan mahdollisuuksia arvioitaessa kysymys kuuluu: missä määrin interaktioon osallistuvan toiminta on virtualisoitunutta ja missä määrin kokemus on fyysinen? Käyttöliittymän muokkaus ja interaktion käsikirjoitus mahdollistaa sen, että osallistujasta tulee kirjaimellisesti näyttelijä (ks. The Alley).
Grammatologia viittaa ranskalaisen filosofin Jacques Derridan "kirjoittamisen tieteeseen". Grammatologia tutkii sitä mikä merkitys kirjoittamisella ja sen teknisellä toteutustavalla on suhteessa ajattelutapoihin. Miten kommunikaation teknologinen toteutus heijastuu kulttuurissa? Tietokone on tuomassa luku- ja kirjoitustaidon vaatimuksiin suuria muutoksia. Tietokone mahdollistaa "kuvakirjoittamisen" (esim. internet-sivut) tai paremminkin "monimediakirjoittamisen", jossa aakkoselliset, kuvalliset, äänelliset elementit ovat kaikki saman teknisen käyttöliittymän ulottuvissa.
Tietokoneen käyttöliittymän muotoilusta riippuu paljon se minkälaisia kognitiivisia ja luovia mahdollisuuksia tämä monimediakirjoittamisen praksis tuo mukanaan. Grammatologia tutkii myös filosofisella tasolla sitä miten kirjoittamisen toimintatapa muokkaa ajattelutapoja. Väitöskirjatutkimuksessani aion jatkaa ja syventää "ajattelun ergonomian" teoreettisten ja käytännöllisten perusteiden tutkimista. (Ajattelun ergonomian käsite oli keskeinen teoreettisen filosofian lopputyöni aiheista. "Performanssin grammatologia: Ajattelun ergonomia ja kirjoittamisen uudet teknologiat" ks. http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hum/filos/pg/ylitalo/)
Grammatologinen metodi pyrkii sijoittamaan tietokoneen tuomat kommunikaation mahdollisuudet osaksi kommunikaation ja kirjoittamisen historiaa. Digitaalisten ja muiden audiovisuaalisten medioiden muokkaama kulttuuri on tehnyt kommunikaatiosta yhä enenemässä määrin kuvallista. Tietokoneen yleistyminen joka kodin yleiskoneeksi antaa myös yhä suuremmalle määrälle ihmisiä mahdollisuuksia tuottaa audiovisuaalista materiaalia.
Interaktion grammatologiassa pyrin tutkimaan niitä perusteita, joita tulisi ottaa huomioon kun tämän "yleiskoneen" käyttöliittymää pyritään kehittämään. Tässä päähuomio on siinä mitä toiminnan ja ilmaisun mahdollisuuksia tietokoneen käyttöliittymä käyttäjälle tarjoaa.
Tutkimuksen toteutustapa on monitieteinen teorioiden soveltaminen sekä taiteellinen multimediateos. Teoreettisessa puolessa syvennän filosofian lopputyössä käsittelemiäni kysymyksiä. Käytännön työssä jatkan käyttöliittymäkokeilujen soveltamista interaktiivisen mediataiteen teoksissa. Vuosina 1996-1999 toteuttamani mediateokset (ks. Interface-Excess projekti) olivat jatkuvasti myös vuorovaikutuksessa filosofian lopputyöni tutkimusasetelmien suhteen. Pyrin jatkamaan ja syventämään tätä teorian ja käytännön välistä vuorovaikutusta.
Teoria:
Syvennän tietämystäni Jacques Derridan filosofiasta ja erityisesti niistä kohdista, joissa se liittyy kirjoittamisen historiaan sekä kirjoittamiseen liittyviin epistemologisiin kysymyksiin. Tutkin myös Derridan ns. kokeilevia kirjoittamisen strategioita ideavarastoina pohdittaessa monimediakirjoittamisen pedagogisia perusteita.
Tutkin myös mitä eri näkökulmia kuvalliseen viestinnän tapoihin on löydettävissä kirjoittamisen antropologiasta ja etnologiasta. Toinen teoreettisesti keskeinen hahmo on saksalainen filosofi Martin Heidegger. Tutkin hänen teknologian filosofiaa sekä eksistentiaalista ontologiaa. Pyrin arvioimaan sitä mitä seurauksia Derridan tavalla lukea Heideggeria on heideggerilaiselle teknologian filosofialle sekä ontologialle. Keskeinen teoreettiskäytännöllinen kysymys liittyy Heideggerin eksistentiaaliseen ontologiaan ja kysymyksiin, joita se tuo esille teknologian muotoilun haasteissa. Eksistentiaalinen ontologia on yksi tapa tarkastelle teknologian ergonomisen ympäristön luomia kysymyksiä. Pyrin tutustumaan perusteellisesti ergonomian historiaan sekä sen teoreettisiin ja käytännöllisiin lähtökohtiin. Yhtenä tapauskohtaisen tutkimuksena on taylorismi. Toinen teknologian ergonomiaan liittyvä tutkimuksen kohde on muotoilu-kritiikki ja retoriikka, jolla teknologian muotoilua voidaan arvioida teknologis- tai ihmislähtöiseksi (D.A.Norman).
Koska interaktion grammatologian käyttöliittymätutkimus kohdentaa näkökulman itse käyttäjään tutkin myös ruumiillisuuden fenomenologiaa (Merleau-Ponty) sekä dualismin historiaa (Descartes puolesta ja vastaan). Interaktiivisen median ehkä kiinnostavinta perustutkimusta tehdään interaktiivisen mediataiteen teoksissa. Pyrin syventämään tietämykseni myös tämän taiteen lajin historiasta sekä interaktiivisuuskäsitteen teoriasta, historiasta ja arkeologiasta. Koska keskeinen kysymys on se mitä toiminnan ja ilmaisun mahdollisuuksia "käyttöliittymä" tarjoaa tutustun myös syvemmin performanssin teoriaan. Teatteriantropologia ja näyttelijän työn teoria (Stanislavski, Meyerhold, Artaud, Grotowski, Eugenio Barba, Richard Schechner) toimii pohjana virtualisaation rajojen perustutkimukseen sekä lähteinä luovuuden ja fyysisen ilmaisun tutkimuksesta. Nämä toimivat yhtenä arviointipohjana sen suhteen mitkä tulisivat olla käyttöliittymäsuunnittelun päämääräät sekä mitkä ovat sen rajat arvioitaessa sitä minkälainen käyttöliittymä edesauttaa parhaiten luovien työprosessien etenemistä.
KIRJALLISUUS:
Grammatologia & dekonstruktio:
Derrida: De la Grammatologie
Derrida: Écriture et la différence
Derrida: Marges de la philosophie
Derrida: Glas
Ulmer, Gregory: Applied Grammatology
Ulmer, Gregory: Teletheory
Ulmer, Gregory: Heuretics
Kirjoittamisen historia, antropologia:
Kristeva, Julia: Language the Unknown
Robinson, Andrew : The Story of Writing: Alphabets, Hieroglyphs &
Pictograms
Sassoon, Rosemary: The Acquisition of a Second Writing System
Sassoon & Gaur: Signs, symbols and icons: Pre-history to the
Computer Age
Heidegger, teknologian historia ja filosofia:
Heidegger, Martin: Die Technik und die Kehre
Heidegger, Martin: Sein und Zeit
Ihde, Don: Technics and Praxis.
Tenner, Edward: Why Things Bite Back, Technology and the Revenge
of Unintended Consequences.
Mitchan, Carl & Mackey, Robert (toim.): Philosophy and
Technology, Readings in the Philosophical Problems of
Technology.
Breton, Philippe: Histoire de l'informatique
Muotoilukritiikki:
D.A. Norman: The Invisible Computer
D.A. Norman: Things That Make us Smart
D.A. Norman: Miten avata mahdottomia ovia? Tuotesuunnittelun
salakarit
Ruumiin fenomenologia:
O'Neill, John: The Communicative Body
Heinämaa, Sara: Ele, tyyli ja sukupuoli
Merleau-Ponty, Maurice: Phenomenlogy of Perception
Butler, Judith: Bodies that Matter, On the Discursive Limits of
Sex.
Interaktiivinen mediataide ja käyttöliittymäsuunnittelu:
Hünnekens, Annette: Der Bewegte Betrachter, Theorien der
interaktiven Medienkunst.
Laurel, Brenda: Computers as Theatre
Laurel, Brenda (toim.): The Art of Human Computer Interface
Design
Krueger, Myron: Artificial Reality II
Couchot, Edmond: Images De l'optique au numérique
Penny, Simon (toim.): Critical Issues in Interactive Media.
Teatteriantropologia, Näyttelijäntyönteoria:
Barba, Eugenio: Anatomia del teatro: Un dizionario di
antropologia teatrale
Barba, Eugenio: La canoa di carta, Trattato di Antropologia
Teatrale.
Dumoulié, Camille: Nietzsche et Artaud: Pour une éthique de la
cruauté.
Grotowski, Jerzy: Grotowski Source Book.
Benedetti, Jean: Johdatus Stanislavskiin.
Stanislavski, Konstantin: Ethic and Discipline
Toporkov, V.O.: Toiminnasta tunteeseen, Stanislavski-
muistiinpanoja.
Schechner, Richard: Performance theory
Phelan, Peggy: Unmarked
Pavis, Patrice (toim.): The Intercultural Performance Reader
Richards Thomas: Al lavoro con Grotowski sulle azioni fisiche.
|